KonMaritus osa 1: Kemppari ja korut

Ostin KonMari-kirjan joku aika takaperin, koska halusin tietää mistä niin kovasti hypetetään. En ole kuitenkaan millään muotoa ihminen, joka olisi varsinaisesti marituksen tarpeessa. Tämä nainen se on aina osannut laittaa turhat menemään. Vaikka periaatteessa olenkin siivoojana melko laiska, muistan kuinka jo lapsena sain suurta tyydytystä tehdessäni suursiivouksia omassa huoneessa. Ja suursiivouksella en tarkoita nyt imurointia, mattojen tamppausta ja ikkunoiden pesua. Tarkoitan kaappien tyhjentämistä, tavaroiden läpikäymistä ja turhan pois heittämistä. Kun oma huone oli niin koluttu, ettei siellä yksinkertaisesti ollut enää mitään pois heitettävää, siirryin kavereiden huoneisiin koluamaan. Rakas ystäväni sanoikin tuossa pari viikkoa sitten muistavansa, kuinka minä tulin kuin pyörremyrsky huoneeseen ja olisin vain halunnut hävittää kaiken. Olin käynyt hänen tavaroita ja vanhoja leluja läpi ja todennut yksi toisensa jälkeen, että ”et kai nää tätä tarvi enää?”.  No traumoja ei ole kuulemma jäänyt, edelleen ollaan ystäviä enkä enää käy heidän kotonaan tekemässä tarkastuksia.

Luin siis kirjan, koska ajattelin saavani siitä vielä uusia näkökantoja kodin siistinä pitämiseen, tavaroiden säilyttämiseen / kierrättämiseen sekä myös uuden tavaran ostamiseen tai ostamatta jättämiseen. Luin kirjaa pääsiäisenä noin puoleenväliin ja lopetin. En lopettanut siksi, että en jaksanut lukea loppuun, vaan siksi että piti päästä jo toteuttamaan.

Ensimmäisenä otin käsittelyyn kosmetiikan, kaikki vessoissa ja pukeutumistilassa olevat tavarat sekä korut. Tiesin tämän alueen olevan se heikoin kohtani tavaran paljoudessa ja turhan säästämisessä. Ja kirjan oppien mukaan kasattuani kaiken vaatehuoneen lattialle, totesin kauhukseni olleen oikeassa. Aivan järkyttävä määrä tavaraa, joista puoliakaan ei ole käyttänyt eikä varmasti tule käyttämään.

konmari konmari Karsiminen (askeleet)
1. Vanhentuneet tuotteet
2. Tuotteet, joita ei ole käytetty pitkään aikaan
3. Tuotteet, jotka eivät vain tuota iloa

Näillä kolmella askeleella sain raivattua säkillisen turhaa tavaraa pois. Kaikenmaailman vanhoja koruja nuoruudesta, joita ei kymmeniin vuosiin ole käyttänyt, eikä varmasti tule käyttämään. Ei tuota iloa, vaikka lahjaksi onkin saatu. Huonot kempparituotteet, joita on säilönyt ajatellen, että voi käyttää joskus hätätapauksessa. No eihän sitä käytä, kun se ei tuota iloa. Jos hyvä tuote loppuu, sitä ostaa uuden hyvän ja se huono jää kaappiin.

konmarikonmariMinulle ongelmaksi tässä hommassa muodostui se, etten voinut lopettaa karsimista ja aloittaa tavaran asettelua takaisin omille paikoilleen. Aina löytyi vielä jotain hävitettävää, kun tarpeeksi kauan mietti ja etsi. Lopulta sain kuitenkin tavarat omille paikoilleen. Ja hei! Kirjassahan luvataan, että kun kerran teet tämän ja siivoat kunnolla, niin sinun ei tarvitse enää koskaan siivota. Siihen en voi vielä kommentoida, etteikö koskaan, mutta alku on ollut hyvä. Kaikki maritetut paikat ovat pysyneet täysin järjestyksessä. Jopa hiusrenksut ja pinnit, joita ennen löytyi joka kaapin kulmalta, hakeutuvat nykyään kuin automaattisesti aina omiin rasioihinsa vessan laatikkoon. Kyllä siinä jotain perää täytyy olla.

Oletko sinä lukenut opuksen? Kolahtaako? Oletko toteuttanut jo oppeja kotonasi?
Pistä kommenttia ja vaikka linkkiä mahdollisiin blogikirjoituksiin. 

5 thoughts on “KonMaritus osa 1: Kemppari ja korut

  1. Sannak

    Pakosta tulee taas joka kaappi koluttua ja tavarat käytyä läpi, koska muutto.. huoh. Kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Olisi pitänyt lukea ennen tätä muuttorumbaa 🙂

  2. Hyvä sinäää <3 Täällä kans on lähtenyt kamaa kiertoon 🙂

  3. Periaatteessa kaikki on jo kertaalleen maritettu, mutta tiesin kyllä jo tehdessäni, että kirjan oppien vastaisesti edessä on vielä Round Two. Huh, vähän jo hirvittää valmiiksi.

  4. Nanni

    En ole lukenut mutta blogeista paljon kuullut. Itsehän siivoan kaappeja tuon tuostakin. Nytkin olisi kassi tolkulla kirpparille vietävää. Voi härregyyd mikä määrä kampetta sulla onkaan

  5. Kyllä mullakin taitaa olla konitus ja maritus DNA:ssa… Ilman kirjaa olen vielä pärjännyt, mutta kovastihan siitä on kohistu. Vaatekaappi on vielä jäljellä tämän kevään karsinnasta, teen sellaisen kaksi kertaa vuodessa. Ja se tosiaan ”puhdistaa” mieltä 🙂

    Hyvää loppuviikkoa sinne <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *