Nurkka-ahdistus

Tämä ei ole postaus nurkkaan ahdistumisesta, vaan ahdistavasta nurkkauksesta. Voin rehellisesti sanoa, että kyseinen olohuoneen nurkka on on ollut murheen kryyni alusta saakka. Nurkka, jolla ei oikein ole funktiota, mutta joka kuitenkin näkyy koko ajan missä tahansa olohuoneessa istuukaan. Pitkään nurkassa olikin vain viinikaappi, joka tilattiin yhdessä ja yhteneväiseksi keittiökalusteiden kanssa. Kaluste suunniteltiin juuri tähän nurkkaan ja koska se on painaa kuin synti, ei sitä juuri muihinkaan paikkoihin voi enää siirtää. Ei sillä, että se olisi edes tahtotila. Kaluste suunniteltiin myös silmällä pitäen yhtä tiettyä viinikaappia, jota ei sitten yhtäkkiä enää saanutkaan tilattua ja jäimme ihmettelemään pelkkää koloa kalusteessa. Hetken aikaa jaksoimme etsiä korvaavaa tuotetta, mutta koska juuri oikeissa mitoissa olevaa kaappia ei alkanut löytyä, jäi asia lopulta unholaan. Tässä vuosien aikana kolossa on säilytetty jos jonkinmoista asiaa, lähinnä se on siis toiminut varastona.

hanna holopainen ikebana

Kaapin päällä seinässä on reikä. Kyllä, ihmisen mentävä aukko. Kun portaat koteloitiin remontin yhteydessä, jätettiin niiden alle tila, jossa säilytetään pakollisia ja rumia laitteita, joissa on vilkkuvia valoja, kuten wlania ja ulkoisia kovalevyjä. Koloon mahtuu hyvin myös mm. joulukoristeet vuodeksi piiloon. Kolo kuitenkin vaatii tarpeeksi ison taulun peitokseen. Tällä hetkellä sinne on jämähtänyt Ruben Irelandin Taurus-printti. Tämänkin taulun suunniteltu paikka on oikeasti makuuhuoneessa, mutta koska en ole löytänyt tähän koloon ostetulle printille vielä sopivia kehyksiä, on tämäKIN asia vaiheessa.

hanna holopainen ikebana

hanna holopainen ikebana

Nurkka on aika pimeä, mutta siltikin siirsin eilen vaihtelun vuoksi siellä olleen Iittalan Leimun eri paikkaan. Leimu toi sinne kyllä kivan valon, mutta jotenkin minulla on sellainen fiilis, että nurkka kaipaisi seinävalaisinta. Siihen saakka saa kynttilän valo riittää. Kyllä ne viinilasit onneksi löytyy hieman hämärimmissäkin olosuhteissa ja nythän alkoi sopivasti kynttilöiden aikakausi.

Vuosien saatossa ja muiden hommien ollessa etusijalla on viinikaapin metsästys tosiaan unohtunut. Tokihan se olisi kiva saada tyhjänä ammottavaan koloon se funktio, mitä varten se suunniteltiin. Tällä hetkellä kolo toimii kuitenkin tytön leluvarastona. Lelut löytyvät kevyestä kangaskorista, jota on helppo siirrellä. Tänä päivänä ”piilomaja”-leikit ovat kovinta poppia ja mikäs sen parempi paikka rakentaa majaa kuin kyseinen musta aukko. Katsellaan niitä viinikaappeja sitten kun majaleikit vaihtuu toisiin.

hanna holopainen ikebana

6 thoughts on “Nurkka-ahdistus

  1. Nanni

    Apua. Aloin iha kummastelemaan että miksi minulla ei näy sinun eikä monen muunkaa postaukset. No kesälomani aikana näköjään monella on vaihtunut osoite blogissaan. Onpa kumma kun kirjoitukset ei minulle päivity.

  2. Kiitos viimeisestä! <3 Tuo nurkkaus näyttää ihanalta, on funktiot täytetty tai ei 😀 Kivaa alkanutta viikkoa!

  3. Kaunista on jokatapauksessa 🙂

    • No kiitos, kyllä tää nyt hieman taas enemmän miellyttää omaakin silmää, kun vähän järkkäii uudelleen 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *