Pala asiaa hiuksista

Olen viime vuodet koko ajan enemmissä määrin yrittänyt huomioida kulutustottumukseni ja miettinyt kuinka voisin tätä maailmaa omalta osaltani pelastaa. Yksi todella paljon ahdistanut asia on suihkuhuoneessa makaavat lukuisat muovipurnukat. En normaalisti pese hiuksiani kuin kerran viikossa (kaksi on aivan ehdoton maksimi) ja käytän niin vähän ainetta, kun vain paksut hiukset minimissään vaativat. Kyllä niitä tuotteita kuitenkin kuluu, ja sitten on suihkusaippuat, lasten saippuat, miehen mömmöt ja niin edelleen.

Viimeisimmän kampaajalla käyntini jälkeen marraskuussa tein päätöksen, että nyt loppuu tämä purnukkavallankumous ja alamme käyttämään luonnonmukaisia palashampoita. Ja niin teimme. Ostin testiksi muutamia tuotteita viimeisimmältä Design Torilta Oulusta. Annoin tukeni paikalliselle ja pelastin samalla vähän maailmaa. Tuli hyvä mieli. Mutta kuten jo arvata saattaa, se ei kestänyt kovin kauan.

Pesin hiukseni ensin palashampoolla, jossa oli käytetty olutta ja sen piti olla oikein hyvä minun hiuslaadulle. No, eka pesu ja vielä toinenkin meni aivan ok. Hiukset kaiketi puhdistui ja jotenkin ne oli jopa helpommat harjata, vaikka luonnollisesti jätin myös heti hoitonaineenkin pois (all in! tai tässä tapauksessa all out). Pestyt hiukset ei kuitenkaan olleet kovin ilmavat, mutta ajattelin sen muuttuvan ajan saatossa. Pitää vain totutella. Kolmannella kerralla tapahtui jotain kummallista, eivätkä hiukset enää edes kuivuneet yön aikana. Tai ne jäivät niin likaisiksi, että ne tuntuivat edelleen märiltä. Pesin klimppisen pääni aamulla uudelleen normaalilla shampoolla, jotta selviän työpäivästä. Edes se ensimmäinen shampoopesu ei vienyt kaikkea klimppisyyttää pois, vaan vaati vielä toisen käsittelyn myöhemmin. Tämän jälkeen en olutsampooseen uskaltanut enää koskea. Onneksi perheessä on muita jäseniä, joille taas toimivat eri tuotteet.

Jatkoin kokeilua toisella palalla ja vielä kolmannellakin, mutta lopputulos ei enää miellyttänyt. Hiukset olivat ja pysyivät raskaina ja rasvaisen näköisinä. Minusta jopa tuntui, että hiuksia alkoi lähteä huomattavasti enemmän kuin ennen. Facebookin luonnonkosmetiikka-ryhmässä kyselin apuja karhealle, luonnontaipuisalle jouhelelleni ja sainkin todella paljon vinkkejä. Niitä minulla on tuossa lista kirjattuna ylös, kun vain uskaltaisin taas lähteä testaamaan. Joku suositteli etikkahuuhdetta, toinen tyrmäsi sen täysin. Moni suosittelin Famon pöllöshampoita, mutta joku tyrmäsi nekin. Myös monia muita tuotesuosituksia sain. Mutta sanotaanko näin, että niin monta kuin suositusta, tuli myös tyrmäystä. Eli kaiketi tämä on asia, josta jokaisella on oma kokemuksensa ja ei auta kuin itse testata tietääkseen, mikä on hyvä juuri minulle.

Tällä hetkellä pesen hiukseni siis jälleen normaalilla shampoolla ja hoitoaineella. Onnekseni tämän tuotekokeilun  myötä olen kuitenkin löytänyt täydellisen puhdistustuotteen niin meikille kuin iholle yleensä. Siihen palataan myöhemmin. Tänään minulla on joka kahdeksasviikkoinen kampaaja-aika ja taitaa tämä pehko lyhentyä nyt ihan kunnolla taas. Olen niin kyllästynyt aina väärään suuntaan sojottavaan pehkoon, jota a) en jaksa kuivata b) en jaksa laittaa ja joka ei todellakaan näytä kuvan mukaiselta kuin vain sen kerran kun kampaaja sen laittaa.

IMG_3473

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *